Gösta Serlachius (1876-1942) oli tehtailija ja vuorineuvos, joka kasvatti perheyrityksestään valtakunnallisen metsäteollisuuskonsernin. Serlachius oli taiteenrakastaja, ja hän jätti jälkeensä erään merkittävimmistä pohjoismaisista yksityisistä taidekokoelmista. Serlachius arvosti myös arkkitehtuuria ja rakensi Mänttää yhdessä maineikkaiden arkkitehtien kanssa. Göstan Serlachius eli aikana, jolloin Suomi itsenäistyi ja alkoi vaikeiden vaiheiden kautta kehittyä moderniksi hyvinvointivaltioksi. Serlachius oli tärkeä taloudellinen ja poliittinen vaikuttaja, ja huomattava suomalaisen taiteen, säätiöiden, museoiden uranuurtajana.
Kirjaan kootuista kirjoituksista saa kuvan määrätietoisesta, kiivaasta, tärkeilevästä ja joskus pikkumaisestakin miehestä, joka oli selvästi kiinnostunut siitä, mitä aikalaiset ja tulevat polvet hänestä ajattelivat. Tärkeimpiä Gösta Serlachiuksen kirjoituksista ovat muistelmateksti ”Minnesanteckningar” (1928) sekä kirjoitus ”Till mina söner” (”Pojilleni”, 1933), jossa Serlachius arvioi elämäntyötään. Kirjoituksessa ”Mitt intresse för konst” (1942) hän kirjoittaa suhteestaan taiteeseen. Gösta Serlachius pohtii kirjoituksissaan ja puheissaan avoimesti sukunsa sisäisiä asioita ja perheen ongelmia ja rakentaa niiden kauttaan omaa kertomustaan Serlachius-suvun ja Mäntän asemasta historiassa. Suurin osa tämän kirjan teksteistä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.