Miten kertoa empaattisella tavalla sodan kauhuista näyttämättä tuhottuja kaupunkeja tai runneltuja ruumiita? Ukrainalainen taiteilijakollektiivi Open Group kutsuu karaoken tapaan rakennetussa videoinstallaatiossaan Repeat After Me kameroidensa eteen Venäjän laitonta hyökkäyssotaa paenneita ukrainalaisia siviilejä. He esittävät ohjusten, tykistökeskitysten ja muiden asejärjestelmien ääniä ja pyytävät näyttelykävijöitä toistamaan äänet perässään.

Väkivallan muistot, pommituksiin liittyvät emootiot ja konkreettiset selviytymiskeinot koskettavat sotaa kokemattomia näyttelykävijöitä konkreettisella tavalla. Kirjassa Serlachiuksen johtaja Pauli Sivonen keskustelee Open Groupin teoksesta ukrainalaisen taidehistorioitsijan ja kuraattorin Olga Tykhonovan kanssa.

How can the horrors of war be conveyed in an empathetic way, yet without presenting images of annihilated cities and mutilated bodies?
In their karaoke-inspired video installation Repeat After Me, Ukrainian artist collective Open Group invites civilians fleeing Russia's unlawful war of aggression against Ukraine to perform in front of their cameras. The civilians mimic the sounds of missiles, artillery shells and other weapons, and then ask visitors to repeat the same sounds after them.

Memories of violence, the trauma of being bombed, and the urgency of survival are thus imparted in a very tangible way to visitors who have never experienced the horrors of war.

In this book, Serlachius Museum Director Pauli Sivonen discusses Open Group's installation with Ukrainian art historian and curator Olga Tykhonova.